keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Boredom

"We are taught from a very young age that feeling bored is bad. If you’re bored, you need to get out there and do something. Be productive. Be stressed and unhappy, even, but don’t just sit around being bored."

Tahtoisin pitää kuvitettua päiväkirjaa ihanan uutukaisakvaarioni perustamisesta. Kameran löydettyäni intotila kohosi korkeuksiin. Sitten kuitenkin huomasin kameran laturin olevan yhä epälöydettyjen listalla. Ärinää ja murinaa. Olisin niin halunnut ilahduttaa kaikkia kotiloiden auraamilla hiekkaurilla. Niistä voi melkein lukea tulevaisuutensa ja kohtalonsa.

Aikaa akvaarionlaittoon ei kyllä jumalaisen paljoa ole. Nyt kun olen vapaalla, kaikki asiat, joita olen lykännyt vapaa-ajan varalle, vierivät päälle. Tiskit ja pyykit ihan kirjaimellisesti vierivät ja rusentavat. Valtaavat pyykkikorin ja tiskialtaan lisäksi olohuoneen lattian. Myös lukemisverukkeella loppunut työnteko on tullut taas jäädäkseen. Valona Hesburger-nimisen pimennysverhon takana näkyy mukavanoloinen kirjoitusprojekti. Saisin rahaa siitä, että selailen nettisivuja ja kirjoitan havaintoni järkevästi jäsenneltynä. Lukion aikana tuosta ei saanut euron euroa.

Hesburgerin mukavia asiakkaita jäisin kyllä ikävöimään. Ihmiset ovat onnesta tetraedreina kun saavat hampurilaisia. Muut työtekijät taas ovat surullisia suunnikkaita. Joutuvathan he luopumaan hampurilaisistaan. Lisäksi seisominen (kahdeksannen tunnin kohdalla toivoisi olevansa pyörätuolissa) , tauottomuus tai muikeat palkattomat tauot sekä erittäin epäistuvat työvaatteet kuuluvat hampurilaistyöntekijän valituslistalle. Ilman asiakkaita ottaisin loparit jokaisen vuoron ensimmäisinä kymmenenä minuuttina. (Tietenkin jos asiakkaita on liikaa, tilanne on ihan päinvastainen. Voihan pomppumaa)

Töiden ja (koti)töiden lisäksi ei toki pidä unohtaa kaukaisuudessa siintäviä pääsykokeita. Houkutteleva (ja paksu) Evoluutio nyt kirjanen tuli lainailtua, ehkä voin muutaman ajan hetken olla viisas ihminen ja lukea teoksen (ja monia muita) nyt enkä kahden kuukauden päästä.

Väite todistettu. Elämäni ei ole akvaarion laittoa. Se ei ole myöskään lattialla makoilevan Jeff VanderMeerin Pyhimysten ja mielipuolten kaupungin lukemista. Eikä elokuvien katselemista. En taida edes muistaa, milloin viimeksi katsoin ihka oikean elokuvan.

Muistan joskus valitelleeni täälläkin toimettomuutta, jopa tylsyyttä. Tahdon vain julistaa silloisella minälleni, lukijoilleni ja kaikille muillekin toimettomuuden ja tylsyyden ilosanomaa. Nauttikaa jos vielä voitte.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti